Mun hostperhe ja tää asuinpaikka on ihan mahtavat!! Elän mun lapsuuden unelmaa jolloin aina halusin muuttaa maalle ja hankkia eläimiä. Mulla on siis kaksi host äitiä, Vicki ja Keltie. Meille on syntynyt niin hyvä suhde ja oon maailman kiitollisin siitä. Voin puhua heille mistä vain. Lähes joka ilta juorutaan päivän tapahtumista ja en ikinä malta oottaa että pääsen kertomaan mitä hauskaa tai mielenkiintoista on taas tapahtunut. Mun host äideillä on kans niin ihania kavereita joihin oon päässy tutustumaan ja usein pidetään perheillallisia keskenään.

Nyt oon myös oikeesti ymmärtänyt millasta on omistaa eläimiä. Oon aina sanonut, että rakastan eläimiä ja niin teenkin, mutta nyt ymmärrän mikä rakkaus voi eläimen ja ihmisen välillä olla. Ja ymmärrän täysin miks ihmiset laittaa lemmikkinsä taustakuvaksi. Aluksi kun tulin tänne, meillä oli kaks koiraa Teddy ja Pearl ja kaks kissaa Lego ja Ricky (Richard jos hän on tekemässä tuhmuuksia.) Se on niin mageeta miten jokaisella on oma persoonallisuus. Lego jouduttiin lopettamaan syksyllä ja vaikka en ollut kovin kauan vielä täällä ollut, oli se tosi surullista. Legon kanssa usein iltaisin mentiin ulos portaikolle istumaan ja katselemaan tähtiä.

Rickylle sitten kaveriksi saatiin Basil. Basil oli heti alusta alkaen silleen että okei tää on nyt mun koti mä rakastan teitä. Annoin sen nukkua mun kanssa, mutta aika nopeasti se piti lopettaa koska Basil keksi alkaa hyökkäilemään mun varpaisiin tai nuolemaan naamaa aina keskellä yötä (välillä kuitenkin päästän sen jos se olis oppinut olla herättämättä mua yöllä). Rakastan Basilia aivan älyttömästi. Se aina tulee mun syliin, ottaa tassuillaan naamasta ja alkaa nuolemaan sitä. Se on niin söpöä että yritän kestää vaikka sen kieli on niin karhea että kyyneleet valuu samalla kun kirpasee aika paljon.

Vähän ennen joulua saatiin kolmas mäyräkoira jonka nimeksi tuli Sophie. Pienestä pitäen aina haaveilin koiranpennusta ja nyt tääkin unelma toteutui. Sophie on niin suloinen mutta onhan siinä aika paljon hommaa. Nyt onneks jo harvemmin tekee tarpeensa sisälle:D On myös mahtavaa seurata miten nopeesti se kasvaa.

Kuvista saa sellasen käsityksen, että asutaan ihan maaseudulla, mutta oikeastaan tää talo on aika kaupungissa. Suht samanlainen omakotitaloalue mitä Helsingissäki on. Pihatie on vaan paljon muita pidempi ja kulkee peltojen keskeltä muiden talojen taakse tänne meiän ihanalle farmille. Täydellinen kokonaisuus, bussi kulkee tunnin välein ja pyörälläkin pääsee kouluun, mutta kuitenkin oma rauhallinen tontti metsän vieressä.

Pihalla on nuotiopaikka, jossa usein iltaisin pidetään nuotiota ja katotaan upeeta auringonlaskua. Yleensä iltaisin pihalle kerääntyy myös paljon peuroja ja ollaan kuultu (ja nähty HUI!!) myös kojootteja. Täällä on kans kasvimaa joka ei viime vuonna ollut edes niin iso, mutta siitä huolimatta satoa oli vaikka muille jakaa. Ja mun host vanhemmat antoikin paljon siitä muille.

Talo on iso ja mulla meni kyllä hetki että opin mitkä ovet menee minnekkin. Ja vieläkin opin uutta mm. pari päivää sitten kuulin että ladossa on kellari jossa kukaan meistä ei oo vielä edes käynyt. Näillä on kans upee iso terassi jos on kiva hengailla ja jossa Vicki grillaa maailman parasta ruokaa!

Sisällä on kolme vessaa joten mulle on yks ihan oma! Tai siis on se myös vieraille mutta kuitenkin. Alakerrassa on tulipaikka jossa talvella pidettiin lähes kokoajan tulta. Tää on vanha talo joten tulee nopeesti kylmä sisälle. Mun huoneen ikkunat myös vinkuu hurjasti kun tuulee.

Mun huone on yläkerrassa. Aluks se tuntu tosi tyhjältä ja ainut mikä sai siitä vähän kotoisamman oli mun vaatekasat jokapuolella. Mutta nyt oon sisustanut tätä kaikenlaisilla muistoilla ja tavaroilla ja sain myös mun host äidin kaverilta kasveja ikkunalaudalle ja rakastan tätä!

---

My host family and this place of residence are absolutely fantastic!! I’m living my childhood dream, always wanting to move to the countryside and have animals. So, I have two host moms, Vicki and Keltie. We’ve developed such a great relationship, and I’m incredibly grateful for it. I can talk to them about anything. Almost every evening, we gossip about the day’s events, and I can’t wait to share what fun or interesting things have happened. My host moms also have wonderful friends whom I’ve gotten to know, and we often have family dinners together.

Now, I truly understand what it’s like to own animals. I’ve always said I love animals, and I do, but now I understand the kind of love that can exist between an animal and a human. And I completely understand why people set their pets as their desktop wallpapers. When I first arrived here, we had two dogs, Teddy and Pearl, and two cats, Lego and Ricky (Richard if he’s up to mischief.) It’s amazing how each one has its own personality. Unfortunately, we had to say goodbye to Lego in the fall, and even though I hadn’t been here for very long, it was really sad. Lego and I would often sit on the stairs in the evenings, watching the stars.

To keep Ricky company, we got Basil. Basil was immediately like, ”Okay, this is my home, I love you guys.” I let him sleep with me, but I had to stop that pretty quickly because Basil started attacking my toes or licking my face in the middle of the night (although I sometimes let it if it has learned not to wake me up at night). I love Basil immensely. He always comes into my lap, uses his paws on my face, and starts licking it. It’s so cute that I try to endure it even though his tongue is so rough that tears flow because it stings quite a bit.

Just before Christmas, we got a third mini dachshund named Sophie. Since I was little, I always dreamed of having a puppy, and now this dream came true too. Sophie is so adorable, but it’s quite a handful. Thankfully, she rarely does her business inside anymore 😀 It’s also amazing to see how quickly she’s growing.

From the pictures, you might get the impression that we live in the countryside, but actually, this house is in a fairly urban area. It’s a similar detached house area to what you find in Helsinki. The driveway is just much longer and passes through fields behind other houses to our lovely farm. It’s the perfect combination – a bus comes every hour, and you can ride a bike to school, but still, it’s our own peaceful plot next to the forest.

There’s a bonfire place in the yard, where we often have a bonfire in the evenings and enjoy a beautiful sunset. Usually, many deer gather in the yard in the evenings, and we’ve heard (and seen, OMG!) coyotes too. There’s also a garden here, which wasn’t even that big last year, but despite that, the harvest was abundant, and my host parents shared a lot of it with others.

The house is large, and it took me a while to figure out which doors lead where. And I’m still learning new things – a couple of days ago, I heard that there’s a cellar in the barn where none of us have even been. They also have an amazing large terrace for chilling out, and Vicki grills the best food in the world!

Inside, there are three bathrooms, so I have one all to myself! Well, it’s also for guests, but still. Downstairs, there’s a fireplace where we keep a fire almost all the time in winter. This is an old house, so it gets cold inside quickly. My room’s windows also squeak a lot when it’s windy.

My room is upstairs. At first, it felt very empty, and the only thing that made it a bit cozier was my piles of clothes everywhere. But now I’ve decorated it with all kinds of memories and items, and I also got plants for the windowsill from my host mom’s friend, and I love it!